Miten luottokortti toimii? Laskutus, korko ja koroton aika

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~8 minuuttia

Luottokortti toimii niin, että kaikki laskutuskauden aikana tehdyt ostokset kootaan yhdelle kuukausilaskulle, ja koko summan maksaminen pois eräpäivään mennessä pitää kortin käytön korottomana. Jos laskusta jää maksamatta osa, loppuosalle alkaa kertyä korkoa, jonka enimmäistaso on laissa säädetty (lähde: kuluttajansuojalaki, finlex.fi, haettu 5.8.2026). Tässä artikkelissa käydään läpi laskutuskauden, koron ja korottoman maksuajan yhteispeli konkreettisin esimerkein.

Sisällysluettelo

• Laskutuskausi ja eräpäivä
• Koroton maksuaika – mistä se lasketaan
• Korko, jos laskua ei makseta kokonaan
• Laskuesimerkki: minimierä vs. koko lasku
• Neljä sudenkuoppaa laskutuksen ymmärtämisessä
• Usein kysytyt kysymykset

Laskutuskausi ja eräpäivä

Luottokortin laskutuskausi on yleensä kuukauden mittainen ajanjakso, jonka aikana tehdyt ostot kootaan yhteen. Kauden päätyttyä kortinmyöntäjä muodostaa laskun, jossa näkyy kauden aikana kertynyt kokonaissumma sekä eräpäivä, johon mennessä lasku pitää maksaa. Eräpäivä ei ole sama kuin laskutuskauden päättymispäivä – niiden välissä on yleensä muutaman viikon mittainen aika, jonka aikana lasku ehditään tarkistaa ja maksaa.

Tämä rakenne eroaa esimerkiksi kertaluonteisesta kulutusluotosta, jossa lyhennysaikataulu on kiinteä alusta asti. Luottokortin kanssa laskutuskausi toistuu automaattisesti niin kauan kuin korttia käytetään, ja jokainen kausi käsitellään omana kokonaisuutenaan. Perusteet siitä, mitä luottokortti ylipäätään tarkoittaa, löytyvät artikkelista mikä on luottokortti.

Käytännössä laskutuskauden kesto ja eräpäivän sijoittuminen näkyvät parhaiten omasta verkkopankista tai kortin sovelluksesta, jossa kuluva lasku ja sen erittely päivittyvät reaaliajassa ostosten mukana. Kannattaa ottaa tavaksi tarkistaa kertyvä summa säännöllisesti, jotta laskun loppusumma ei tule yllätyksenä eräpäivänä – tämä on erityisen tärkeää, jos korttia käyttää useampi henkilö samassa taloudessa tai jos ostoksia kertyy laskutuskauden aikana paljon.

Koroton maksuaika – mistä se lasketaan

Koroton maksuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka kuluessa laskutuskauden ostokset voi maksaa pois ilman, että niistä kertyy korkoa. Käytännössä koroton aika lasketaan yleensä ostohetkestä laskun eräpäivään, joten se voi vaihdella saman laskutuskauden sisällä ostohetken mukaan: kauden alussa tehty ostos on ollut korottomana pidempään kuin kauden lopussa tehty ostos, mutta molemmat erääntyvät samalla eräpäivällä.

Koroton aika koskee vain ostoksia – käteisnostoille sitä ei useinkaan ole lainkaan, vaan korko alkaa juosta heti nostohetkestä. Tämä on yksi yleisimmistä luottokortin käyttöön liittyvistä väärinkäsityksistä, ja se kannattaa tarkistaa aina oman kortin ehdoista ennen käteisen nostamista luotolla.

Toinen usein unohdettu yksityiskohta on se, että koroton aika koskee vain edellyttäen, että koko edellisen kauden lasku on maksettu ajallaan ja kokonaan. Jos näin ei ole, moni luotonantaja soveltaa korkoa myös uusiin ostoksiin heti, eikä vasta seuraavan eräpäivän jälkeen. Tästä syystä yhden laskun myöhästyminen tai osittainen maksu voi vaikuttaa useamman laskutuskauden korkokuluihin, ei vain sen kauden, jolla lasku alun perin jäi maksamatta.

Korko, jos laskua ei makseta kokonaan

Jos laskutuskauden lasku maksetaan vain osittain, loppuosa muuttuu koroa kerryttäväksi kulutusluotoksi. Suomessa kulutusluoton, myös luottokorttiluoton, korolle on lakisääteinen enimmäistaso: korko saa olla enintään 15 prosenttiyksikköä korkolain mukaista viitekorkoa korkeampi, kuitenkin aina enintään 20 % (lähde: kkv.fi, haettu 5.8.2026). Vuoden 2026 jälkipuoliskon viitekorolla (noin 2,5 %) tämä tarkoittaa käytännön enimmäiskorkoa noin 17,5 %, joskin yksittäisen kortin sopima korko voi olla tätäkin matalampi.

Koron lisäksi luotonantaja voi periä muita luottokustannuksia, joille on oma kulukattonsa: enintään 0,01 % luoton määrästä päivässä ja enintään 150 € vuodessa (lähde: kkv.fi). Nämä kaksi kattoa yhdessä rajoittavat, kuinka kalliiksi luottokortin käyttö voi lain puitteissa muodostua, mutta ne eivät poista korkokuluja kokonaan – ne vain asettavat niille ylärajan.

Laskuesimerkki: minimierä vs. koko lasku

Esimerkkilaskelma: jos laskutuskauden lasku on 500 € ja se maksetaan kokonaan pois eräpäivään mennessä, korkoa ei kerry lainkaan – koko summa on ollut korottoman maksuajan piirissä. Jos taas laskusta maksetaan vain minimierä, esimerkiksi 50 €, ja loppuosa jää kortille koroa kerryttäväksi, jäljellä olevalle 450 €:lle alkaa juosta korkoa. Suomen Pankin tilastoiman kulutusluottojen keskikoron 7,66 % (toukokuu 2026, lähde: suomenpankki.fi, haettu 5.8.2026) mukaan laskettuna 450 € velan lyhentäminen 50 €/kk erin veisi noin 10 kuukautta ja korkokuluja kertyisi annuiteettilaskennalla noin 15 €. Jos korko olisi sen sijaan lain sallima enimmäistaso 20 %, sama velka lyhenisi yhtä lailla noin 10 kuukaudessa, mutta korkokuluja kertyisi karkeasti noin 42 € – lähes kolminkertaisesti verrattuna keskikorkoon.

Ero havainnollistaa kaksi asiaa: ensinnäkin minimierän maksaminen on aina kalliimpaa kuin koko laskun maksaminen, ja toisekseen korkotason vaihtelu eri korttien välillä voi kolminkertaistaa saman velan korkokulut, vaikka lyhennysaikataulu pysyisi samana.

Taulukko perustuu edellä kuvattuun esimerkkilaskelmaan, ei minkään yksittäisen kortin todellisiin ehtoihin – todellinen korko ja siitä syntyvät kulut löytyvät aina oman kortin sopimuksesta ja kuukausilaskulta.

Neljä sudenkuoppaa laskutuksen ymmärtämisessä

Usein kysytyt kysymykset

Voiko korottoman maksuajan menettää?

Kyllä – jos edellisen laskutuskauden lasku on jäänyt osittain maksamatta, uusien ostosten koroton aika voi käytännössä loppua, koska kortilla on jo korollista velkaa.

Mistä eräpäivä lasketaan?

Eräpäivä määräytyy laskutuskauden päättymisestä eteenpäin sovitun ajan mukaan – tarkka päivämäärä näkyy aina omalla laskulla ja kortin sopimusehdoissa.

Onko korko sama kaikilla luottokorteilla?

Ei, mutta jokaisen luottokortin korko on lain mukaan rajattu enimmäistasoon – 15 prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi, kuitenkin enintään 20 % (lähde: kkv.fi).

Kannattaako maksaa aina enemmän kuin minimierä?

Kyllä, jos tavoitteena on pitää kortin käyttö edullisena. Mitä nopeammin velka maksetaan pois, sitä vähemmän korkoa ehtii kertyä.

Vaikuttaako laskutuskauden pituus korkokuluihin?

Ei suoraan – korko lasketaan päiväkohtaisesti jäljellä olevalle velalle, joten olennaista on, kuinka kauan velka on maksamatta, ei laskutuskauden pituus itsessään.

Näkyykö kertyvä korko laskulla etukäteen?

Yleensä lasku näyttää edellisen kauden aikana kertyneet korkokulut, mutta ei tulevaa korkoa, joka riippuu siitä, kuinka paljon ja milloin maksat laskusta pois.

Kun laskutuksen perusperiaatteet ovat selvillä, kannattaa vielä varmistaa, millainen kortti sopisi omaan tilanteeseen parhaiten, ja tarkistaa ikärajaa koskevat ehdot, jos haet korttia ensimmäistä kertaa. Vertaile vaihtoehtoja luottokortti.io:ssa.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.