Luottokortti yritykselle – vastuu, korko ja verotus

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~9 minuuttia

Yritykselle myönnettyä luottokorttia ei suojaa kuluttajansuojalain korko- ja kulukatto – nämä säännökset koskevat vain kuluttajalle myönnettyjä luottoja, ei osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai elinkeinotoimintaa varten otettua luottoa (lähde: kkv.fi, haettu 4.8.2026). Tämä on isoin ero kuluttajan ja yrityksen luottokortin välillä, ja se kannattaa tiedostaa jo ennen kortin hakemista: yritysluoton ehdot – korko, kulut, vakuudet – sovitaan vapaammin kuin kuluttajaluotossa, koska laki ei aseta niille samaa kattoa.

Sisällysluettelo

• Mikä yritysluottokortti on ja kenelle se sopii?
• Miksi kuluttajansuojalain korkokatto ei koske yritysluottoa
• Yritysmuoto vaikuttaa vastuuseen
• Esimerkkilaskelma: mitä korkokaton puuttuminen tarkoittaa euroissa
• Verotus: vähennyskelpoisuus ja yksityiskäytön riskit
• Neljä sudenkuoppaa yritysluottokortissa
• Usein kysytyt kysymykset

Mikä yritysluottokortti on ja kenelle se sopii?

Yritysluottokortti on luottokortti, joka myönnetään yritykselle tai yrittäjälle liiketoiminnan kuluihin – esimerkiksi matkakuluihin, ohjelmistotilauksiin tai varastohankintoihin. Kortti toimii samalla periaatteella kuin kuluttajan luottokortti: ostot laskutetaan koontilaskulla, ja laskun voi maksaa kokonaan korottomana maksuaikana tai osissa, jolloin siihen alkaa kertyä korkoa. Ero kuluttajakorttiin ei näy arjen käytössä, vaan siinä, millä säännöillä hinta ja vastuu määräytyvät.

Kortti sopii erityisesti yrityksille, jotka haluavat erottaa liiketoiminnan kulut henkilökohtaisesta taloudesta, seurata kuluja keskitetysti ja hyödyntää korotonta maksuaikaa kassavirran tasaamiseen. Se ei kuitenkaan ole korvaava ratkaisu yrityksen käyttöpääomalle – kortin luottoraja on tyypillisesti pieni verrattuna esimerkiksi yritystililuottoon, eikä sitä ole tarkoitettu pitkäaikaisen investoinnin rahoittamiseen.

Työmatkoja paljon tekevälle yritykselle kortin valinnassa kannattaa katsoa myös muita ominaisuuksia kuin pelkkää korkoa: osaan korteista voi liittyä esimerkiksi matkavakuutus, jonka voimassaolo edellyttää yleensä matkan maksamista juuri kyseisellä kortilla – ks. tarkemmin luottokortin matkavakuutuksen yleisistä ehdoista. Samat periaatteet pätevät riippumatta siitä, onko kortinhaltija yksityishenkilö vai yritys.

Miksi kuluttajansuojalain korkokatto ei koske yritysluottoa

Kuluttajansuojalain 7 luvun mukaiset kuluttajaluoton säännökset – mukaan lukien korkokatto (enintään viitekorko + 15 prosenttiyksikköä, ei koskaan yli 20 %) ja kulukatto (0,01 % luoton määrästä päivässä, enintään 150 euroa vuodessa) – koskevat lain sanamuodon mukaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja myöntää kuluttajalle (lähde: kuluttajansuojalaki 7 luku, finlex.fi, haettu 4.8.2026). Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan kuluttajaluotolla tarkoitetaan nimenomaan elinkeinonharjoittajan kuluttajille tarjoamia luottoja, ja lain korko- ja kulukattosäännökset on kirjoitettu koskemaan kuluttajan nostamaa luottoa (lähde: kkv.fi, haettu 4.8.2026). Kun luotto myönnetään osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muutoin elinkeinotoimintaa varten – myös silloin kun hakijana on toiminimiyrittäjä, joka hakee korttia liiketoimintaansa varten – kyse ei ole kuluttajaluotosta, eikä näitä suojia sovelleta.

Käytännön seuraus on, että yritysluottokortin korko ja kulut sovitaan sopimusvapauden puitteissa myöntäjän ja yrityksen kesken. Tämä ei automaattisesti tarkoita kalliimpaa korttia – kilpailu ohjaa hintoja siinä missä kuluttajapuolellakin – mutta se tarkoittaa, että laki ei aseta ehdotonta ylärajaa, johon voisi vedota, jos ehdot tuntuvat kohtuuttomilta. Sopimusehdot kannattaa siksi lukea yritysluotossa vielä tarkemmin kuin kuluttajakortissa.

Yritysmuoto vaikuttaa vastuuseen

Se, missä muodossa yritystä harjoitetaan, ratkaisee myös sen, kuka lopulta vastaa kortin veloista, jos yritys ei pysty maksamaan laskua.

Henkilökohtainen takaus on erityisen yleinen pienten ja uusien yritysten kohdalla, koska luotonantajalla ei ole vielä näyttöä yhtiön maksukyvystä. Jos takaat yrityksesi korttiluoton omalla nimelläsi, kannattaa suhtautua siihen samalla vakavuudella kuin mihin tahansa henkilökohtaiseen luottoon – takaus ei katoa, vaikka yritys lopettaisi toimintansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka luottokortti on muodollisesti yrityksen nimissä, taloudellinen riski voi silti kaatua kokonaan yrittäjän omille harteille – ero kuluttajakorttiin on tässä kohtaa pienempi kuin moni odottaa.

Esimerkkilaskelma: mitä korkokaton puuttuminen tarkoittaa euroissa

Koska yritysluottokortin korolle ei ole lakisääteistä kattoa, on hyödyllistä nähdä konkreettisesti, miten paljon korkotaso voi vaihdella lopputuloksessa. Alla oleva esimerkkilaskelma on laskettu annuiteettikaavalla 2 000 euron korttivelalle kahdella eri korko-oletuksella – luvut eivät perustu tiettyyn tuotteeseen, koska julkista tilastoa yritysluottokorttien keskikoroista ei ole saatavilla, vaan havainnollistavat korkotason vaikutusta 12 kuukauden takaisinmaksuajalla.

Erotus matalimman ja korkeimman esimerkkikoron välillä on yli 135 euroa saman 2 000 euron velan korkokuluissa vuodessa – ilman että mikään lakisääteinen katto rajoittaisi yläpäätä. Tämä on juuri se syy, miksi yritysluoton ehtoja kannattaa vertailla huolellisesti eikä olettaa, että ”luottokortti on luottokortti” riippumatta siitä, kuka sen ottaa. Jos yrityksen kortille on jo kertynyt velkaa, jota lyhennetään pitkään, kannattaa tutustua myös vanhan lainan uudelleenrahoituksen oppaaseen – periaatteet pätevät soveltuvin osin myös yritysvelkaan.

Verotus: vähennyskelpoisuus ja yksityiskäytön riskit

Elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön korkomenot ovat verotuksessa lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, jos velka johtuu elinkeinotoiminnasta. Suurten yritysten korkovähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu: jos verovuoden nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, ne voidaan vähentää vain siltä osin kuin ne ovat enintään 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (lähde: vero.fi, haettu 4.8.2026). Tavallisen pk-yrityksen luottokorttivelka jää useimmiten kauas tästä rajasta, mutta periaate on hyvä tuntea, jos yrityksellä on muutakin vieraan pääoman rahoitusta.

Toinen, arkisempi riski liittyy yksityiskäyttöön. Jos osakeyhtiön osakas tai muu lähipiiriin kuuluva käyttää yrityksen korttia yksityisiin ostoksiin ilman, että etu kirjataan hänen palkakseen, kyse voi verotuksessa olla peitellystä osingosta – eli osakkaan asemaan perustuvasta rahanarvoisesta edusta, joka verotetaan aina osakkaan tulona (lähde: vero.fi, haettu 4.8.2026). Selkein tapa välttää tämä on pitää yrityksen kortti tiukasti liiketoiminnan kuluissa ja kirjata mahdolliset yksityiset ostot aina asianmukaisesti palkaksi tai muuksi kirjanpidolliseksi eräksi heti, kun ne huomataan.

Neljä sudenkuoppaa yritysluottokortissa

Usein kysytyt kysymykset

Koskeeko kuluttajansuojalain korkokatto yritysluottokorttia?

Ei koske. Korko- ja kulukattosäännökset koskevat vain kuluttajalle myönnettyä luottoa, ei yritykselle tai elinkeinotoimintaa varten myönnettyä luottoa (lähde: kkv.fi).

Kuka vastaa yrityksen luottokorttivelasta, jos yritys ei pysty maksamaan?

Riippuu yritysmuodosta: osakeyhtiössä vastuu on lähtökohtaisesti yhtiöllä, toiminimellä ja avoimen yhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä aina henkilökohtainen. Osakeyhtiölläkin voi olla omistajan henkilötakaus, jos myöntäjä on sitä edellyttänyt.

Voiko yrityksen luottokortilla maksaa yksityisiä ostoksia?

Voi teknisesti, mutta se ei ole verotuksellisesti riskitöntä: kirjaamaton yksityiskäyttö voidaan katsoa osakkaan peitellyksi osingoksi, joka verotetaan hänen tulonaan (lähde: vero.fi).

Ovatko yritysluottokortin korkokulut vähennyskelpoisia?

Lähtökohtaisesti kyllä, jos velka liittyy elinkeinotoimintaan. Suurilla nettokorkomenoilla vähennysoikeutta on kuitenkin rajattu erikseen (lähde: vero.fi).

Kannattaako yritykselle hakea omaa luottokorttia?

Usein kyllä, jos tavoitteena on erottaa liiketoiminnan kulut henkilökohtaisesta taloudesta ja hyödyntää korotonta maksuaikaa. Vertaa silti ehdot huolella – ks. myös luottokortti.io:n vertailu ja nopean hakemisen opas, joiden periaatteet pätevät soveltuvin osin myös yrityshakemukseen.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.